Patrick Ståhl on työskennellyt data-arkkitehtina Cloud1:lla elokuusta alkaen. Data on jo pitkään ollut hänen sydäntään lähellä, ja siksi Cloud1 tuntuikin luonnolliselta askeleelta urapolulla.
On virkistävää, että Cloud1:lla on niin selkeästi se oma polku. Täällä fokus on pelkästään datassa, ja kun teknologiapuolellakin Microsoft Azure on ollut oma pelikenttä koko ajan, loksahtivat palaset kohdalleen, Patrick kertoo.
Azure-teknologioista Patrickia kiinnostaa tällä hetkellä eniten Databricksin käyttö suuriin datasetteihin. Toinen kiinnostava osa-alue on DevOps-työkalujen ja toimintatapojen hyödyntäminen dataprojekteissa.
Patrick on aiemmissa töissään mm. luotsannut tuotekehitystä, ja hän haluaisikin vakiinnuttaa myös datapuolella sovelluskehityksestä tuttuja standardoituja toimintatapoja ja esimerkiksi automaatioiden laajempaa käyttöä.
Liiketoiminta mukaan dataprojekteihin alusta asti
Azuren vahvuuksina Patrick pitää sen hyvää kehitysvauhtia, mutta myös sitä, miten Microsoft kommunikoi Azuren lisäarvon loppuasiakkailleen ja erityisesti liiketoiminnalle. On tärkeää, että bisneskäyttäjät ymmärtävät, mitä kaikkea datalla voi tehdä.
Ymmärryksen kasvattamisessa on myös data-arkkitehdilla suuri merkitys. Arkkitehdin tärkein tehtävä olisikin aina miettiä, mitä lisäarvoa ratkaisu tuo loppukäyttäjälle.
Kun ajatellaan tiedolla johtamisen nykytilannetta, useassa yrityksessä raportteja tehdään esimerkiksi kuukausittain tai kvartaaleittain Excelillä, ja tulevaisuutta suunnitellaan niiden pohjalta. Nykyteknologia kuitenkin mahdollistaa sen, että suunnittelussa ja päätöksenteossa voitaisiin historiallisten tietojen sijaan hyödyntää jopa reaaliaikaista dataa. Ongelmana on vain usein se, että jos teknologian mahdollisuuksia ei tiedetä, ei niitä myöskään osata vaatia.
Jos livetilanteeseen otetaan mukaan vielä ennustemallit, jolloin käyttäjä voi itse kokeilla miten joku muutos vaikuttaa tulevaisuuteen ja mikä sen todennäköisyys on, niin ovathan ne kysymykset silloin aivan erilaisia kuin kuukauden takaisten Exceleiden kanssa. Mutta ei sellaista pysty oikein kuvittelemaan, jos ei sitä ole nähnyt käytännössä, Patrick pohtii.
Siksi olisikin tärkeää, että liiketoiminta otettaisiin mukaan hankkeisiin heti alkuvaiheessa. Ideaalitilanteessa organisaation sisältä kasvaa tarve, johon teknologialla vastataan. Kun alusta saakka kartoitetaan oikeiden liiketoimintayksiköiden oikeita ongelmia, voidaan niihin myös hakea oikeita ratkaisuvaihtoehtoja. Näin käyttäjät saavat lisäarvoa jatkuvasti, ja kehitettävän kokonaisuuden laajuus kasvaa orgaanisesti.
Toki asiakkaat ovat nykyisin entistä valveutuneempia, ja erityisesti Cloud1:n asiakkailla on Patrickin kokemuksen mukaan varsin hyvä ymmärrys siitä, mitä dataprojekteilla halutaan saavuttaa ja miten asioita pitäisi tehdä.
Yleisesti ottaen datatransformaatio on kuitenkin Suomessa vielä alkuvaiheessa, ja monet yritykset tekevät vielä ensimmäisiä toteutuksiaan.
Pienillä askelilla mennään eteenpäin, ja niin se pitääkin tehdä, Patrick toteaa.
Ketterä kehitys tuottaa lisäarvoa projektin alusta asti
Pienet askeleet sopivat myös ketterään kehitykseen, ja Patrick pitääkin sitä kehitysprojekteissa täysin ylivoimaisena työskentelytapana.
Pidän siitä, koska se pienentää riskejä ja tuottaa välittömästi lisäarvoa.
Perinteisellä projektimallilla jokin isompi tietovarastoinnin toteutus saattaa näkyä liiketoiminnalle pitkään ainoastaan miinuksena. Projektissa tehdään paljon taustatyötä ja dataa kerätään massiivisia määriä, mutta mitään konkreettista ei tule ulos.
Joskus projekteissa saattaa käydä niin, että kerätään ensin monesta eri järjestelmästä kaikki data yhteen paikkaan. Sen jälkeen huomataan, että emmehän me oikeasti tarvitse niistä seuraavan vuoden tai kahden aikana kuin ehkä kymmentä prosenttia. Työ on kuitenkin jo tehty, siitä on maksettu ja se data on olemassa, mutta sitä ei käytetä mihinkään, eikä se myöskään tuota mitään.
Ketterässä toimintamallissa käsitellään ensin vain yhteen yksittäiseen ongelmaan ja sen ratkaisuun liittyvät datasetit. Jos kaikki menee hyvin, asiakkaan loppukäyttäjäorganisaatiolle näkyvä ja lisäarvoa tuottava toteutus on mahdollista saavuttaa ideaaliolosuhteissa jopa samana päivänä. Jalkauttaminen alkaa jo ensimmäisissä keskusteluissa. Tärkeää on, että toiminnallisuuden tarvitsijalla syntyy alusta lähtien kysymyksiä ja mielenkiintoa asiaa kohtaan, ja että koko organisaatio oppii itse käyttämään ja luottamaan käytössä oleviin ratkaisuihin samalla kun toiminnallisuutta laajennetaan.
Kun kehitystiimi on jatkuvasti yhteydessä loppukäyttäjiin, saadaan välitöntä palautetta ja uusia ideoita. Silloin toteutus myös lähtee kasvamaan oikeasta suunnasta, eli leanin periaatteiden mukaan vetävästi sen sijaan, että työnnetään mahdollisesti jopa hyödyttömiä ratkaisuja käyttäjille. Etuna tässä on myös se, että loppukäyttäjä saa itselleen hyödyllisen toteutuksen heti käyttöön.
Riskinä ketterissä toteutuksissa on ehkä se, että ei nähdä isoa kuvaa. Silloin toteutukset eivät välttämättä ole yhdenmukaisia ja samalla tavalla ylläpidettäviä. Siksi onkin tärkeää, että toteuttajaksi valitaan ammattitaitoinen porukka, joka tietää mitä tekee.
Oikein tehtynä, hyvillä työkaluilla ja osaavilla tekijöillä pienistä paloista muodostuu yhdenmukainen ja toimiva kokonaisuus, joka tuottaa lisäarvoa organisaatiolle kehitysprojektin alusta asti.
Cloud1:lla keskitytään olennaiseen
Patrick on viihtynyt Cloud1:lla hyvin. Tukena on hyvä ja osaava tiimi, jota on helppo lähestyä ja kysyä apua tai pallotella ajatuksia. Cloud1:lla on matala organisaatio, jolloin byrokratiaa on vähemmän ja asiantuntijat voivat keskittyä olennaiseen, eli asiakkaiden auttamiseen.
Matala organisaatio on itselleni tärkeä asia. Olen tottunut ratkaisemaan asiat suoraan, ja nyt kun toimitusjohtaja istuu vieressä, hommat hoituvat nopeasti. Täällä on myös mahdollista vaikuttaa moneen asiaan, Patrick kiittää.
Haluatko liittyä joukkoomme?
Toimintamme kasvaessa etsimme jatkuvasti uusia osaajia. Katso avoimet työpaikkamme, ja hae.
