<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=266259327823226&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
Skip to content

Case KTI Kiinteistötieto: Tiedonsiirtoratkaisu parantaa tiedon liikkuvuutta

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistönjohtamisen tarpeisiin. KTI kerää kiinteistöihin liittyvää raakadataa, ja jalostaa sen edelleen informaatioksi. Alan toimijat hyödyntävät tätä informaatiota toimintansa kehittämiseen sekä päätöksenteon tueksi.

KTI:n asiakkaita ovat merkittävät Suomessa toimivat kiinteistösijoittajat, -kehittäjät, alan palveluyritykset sekä julkisen sektorin kiinteistöorganisaatiot. KTI tuottaa asiakkailleen palveluja, jotka parantavat niiden kiinteistöliiketoiminnan kilpailukykyä ja tuottavuutta.

KTI käynnisti taannoin kehityshankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa tiedon liikkuvuutta. Osana hanketta suunniteltiin, toteutettiin ja otettiin käyttöön tiedonsiirtoratkaisu vuokraustoimintaan liittyville tiedoille. Hanke toteutettiin osana yhtä hallituksen kärkihanketta, KIRA-digiä, jonka tehtävä on vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota.

Ydintietojen määrittely ja tietomalli

Alalla oli selkeä tarve tiedon liikkuvuuden sujuvoittamiselle. Jotta verkottuneella toimialalla saataisiin datasta kaikki hyöty irti, tuli ensiksi kehittää yhtenäiset tietomääritykset. Ensimmäinen vaihe hankkeesta keskittyikin tietosisältöjen määrittelyyn. Luotiin tietomalli, jossa ydintiedot on yhteisesti sovittu. Tietomallissa harmonisointiin käsitteitä ja standardoitiin niiden määritelmät.

Toimiva, yhtenäinen ja harmonisoitu tietomalli on edellytys hyödynnettävän informaation luotettavuudelle, sillä raakadatan on oltava yhteismitallista ja samoilla kriteereillä tuotettua.

Tietomallien määrittelyä oli tehty jo aikaisemmin, mutta teknologia mallien hyödyntämiseen ei vielä tuolloin ollut nykyisellä tasolla. Tietomallin implementointi käytäntöön jäikin osin vajaaksi. Nyt tietomallia kehitettiin edelleen ja malli pystyttiin viemään käytäntöön asti.

Kun yhtenäinen tietomalli oli luotu, päästiin kehittämään varsinainen tiedonsiirtoratkaisu.

Tietoturvallinen tiedonsiirtoratkaisu

Tiedonsiirtoratkaisun tavoitteena oli mahdollistaa tietojen sujuva ja tietoturvallinen liikkuminen eri yhteistyötahojen välillä. Ratkaisu vähentää jatkossa manuaalisen työn tarvetta. Aikaisemmin raakadatan kerääminen ja jatkokäsittely oli jokseenkin vaivalloista, sillä laajoja tietomassoja siirrettiin pitkälti irrallisina tiedostoina. Samalla kun tiedonsiirron automatisointi vähentää manuaalisen työn vaivaa, se myös pienentää inhimillisten virheiden riskiä.

- Virheet vähenevät, kun manuaalisen työn määrä vähenee. Automatiikka tekee vähemmän virheitä, jos se toimii oikein, toteaa Kiinteistötieto Oy:n johtaja Matti Heiskanen.

Teknisen toteutustavan valinnassa keskeisenä tekijänä oli tietototurvan varmistaminen. Tiedonsiirtoratkaisu käsittelee luottamuksellista, sensitiivistä tietoa, joten tietoturva oli aivan keskeinen kriteeri ratkaisun valinnassa. Palveluun tuli pystyä antamaan eri tasoisia valtuutuksia ja määrittelemään käyttöoikeudet. Tietoja luovuttavat ja tarkastelevat tahot piti pystyä määrittelemään sujuvasti. Ratkaisussa varauduttiin myös palvelun skaalautuvuuteen sekä tietosisällön laajentamisen, että uusien toimijoiden mukaantulon näkökulmista.

Cloud1 tiedonsiirtoratkaisun toteuttajaksi

Cloud1 valikoitui tiedonsiirtoratkaisun toteuttajaksi integraatio-osaamisensa takia. Cloud1 on erikoistunut vaativiin integraatioratkaisuihin, joista yrityksessä on pitkä kokemus ja laaja-alaista osaamista. Cloud1:lla projektista vastasivat Jan Tuomi ja Petri Ihatsu.

Projekti eteni datamallin rakentamisen jälkeen yhteisellä workshopilla, jossa saatiin tarkka määritelmä projektin laajuudelle. Tämän jälkeen siirryttiin tekniseen toteutukseen.

Microsoft Azure ja API Management

Tekninen toteutus rakennettiin täysin Microsoft Azure -ratkaisuna. Azure oli luonteva valinta pilviratkaisuksi, sillä se sopi KTI:lla jo käytössä olevaan teknologiapalettiin.

- Oli tärkeää, että löytyi kilpailukykyinen ratkaisu, jossa voidaan hyödyntää valmiita komponentteja, Heiskanen avaa.

Projektin teknisessä toteutuksessa rajapintojen hallinta toteutettiin API Managementin avulla. API Management on työkalu, jonka avulla backendin rajapinnat voidaan koota ja jakaa ulospäin yhdenmukaisen näkymän avulla. Lisäksi API Management tuo mukanaan hyvät tietoturvaominaisuudet ja mahdollisuuden muokata liikennettä rajapintaan saapuessa tai sieltä lähtiessä. KTI:n tapauksessa API Managementin avulla määriteltiin se, kuinka tiedonsiirtoratkaisun sisältö esitetään ulospäin ratkaisuun liittyneille muille toimijoille.

KTI:n tiedonsiirtoratkaisussa asiakkaat pääsevät API Managementin avulla kiinni KTI:n jalostamaan informaatioon sekä välittämään omaa raakadataa KTI:n jalostettavaksi. API Management näyttää lähettävän ja vastaanottavan rajapinnan palvelua käyttäville tahoille. Myös autentikointi tapahtuu API Managementin avulla.

- Useinkaan ei ole järkevää jakaa varsinaista rajapintaa, sillä esimerkiksi tietoturvamahdollisuudet backendin puolella ovat rajallisemmat. API Management mahdollistaa rajapintojen jakamisen hallitusti. Lisäksi rajapintojen jakamiseen voidaan tuoda muuta älykkyyttä, kertoo projektin palveluarkkitehti Petri Ihatsu.

API Management sisältää lisäksi mahdollisuuden muokata liikennettä sen saapuessa rajapintaan tai poistuessa sieltä. Konfigurointi ja -ohjelmointimahdollisuutta tuodaan siis lähelle rajapintaa. Tämän avulla voidaan esimerkiksi piilottaa tai estää tietyn datan siirtyminen tai poimia tietoa toisesta kentästä toiseen, jotta rajapinnoista saadaan paremmin yhteensopivia. API Management on erittäin monipuolinen työkalu, joka löytääkin yhä useammin paikkansa toteutuksista.

>

 

Tiedonsiirtoratkaisu tuotantokäytössä

Tiedonsiirtoratkaisun tuotantokäyttöönottoa tehdään osallistujakohtaisesti vähitellen. Ratkaisuun siirtyneiden käyttäjien vuokraustoimintaan liittyvä informaatio liikkuu automaattisesti toimijoiden ja tietojärjestelmien välillä.

Ratkaisuun luodut rajapinnat tarjoavat pohjan tiedon rikastamiselle myöhemmin muiden tietolähteiden, kuten julkisten rekisterien, tarjoamalla tiedolla. Tämä lisää edelleen informaation hyödynnettävyyttä kiinteistöjohtamisessa. Lisäksi tiedonsiirtomalli on rakennettu niin, että kaikki siinä mukana olevat tahot voivat siirtää ja vastaanottaa tietoa.

Toteutuksessa on jätetty mahdollisuus monipuoliselle jatkokehitykselle. Tiedonsiirron lisäksi jatkossa mahdollisesti nähdään entistä useampia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat informaatiopalveluja tiedonsiirtoratkaisun kautta. Alustatalouden periaatteiden mukaisesti toimijoita ja mahdollisesti myös palveluntarjoajia voi tulevaisuudessa kytkeytyä palveluun lisää, jotta ratkaisu palvelee ja tuottaa yhä enemmän lisäarvoa myös tulevaisuudessa.