Datakeskeinen pilvitransformaatio edellyttää ajattelutavan muutosta

Pilven kehitys on toisaalta hidasta, toisaalta nopeaa, toteaa Harri Puupponen, joka työskentelee integraatioarkkitehtinä Cloud1:llä. Hän on samalla myös Cloud1:n toimitusjohtaja. Työssään Harri katsoo aitiopaikalta digitalisaation kehityskulkuja ja pilvitransformaatiota suomalaisessa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. 

Harrin mukaan pilviteknologia on monien joukossa vain yksi IT:n luonnollisista kehitysaskeleista, joita on otettu vastauksena liiketoiminnan tarpeisiin. Kun liiketoiminnassa haetaan parempaa tuottavuutta, nopeutta, kustannustehokkuutta ja ketteryyttä, IT ottaa kehitysharppauksen vastatakseen paremmin näihin tarpeisiin. Näin tietotekniikan ja teknologian kehittyminen ovat aina sidoksissa laajempaan kokonaisuuteen.

Luonnollista aaltoliikettä

Harri kuvaa pilvitransformaatiota aaltoliikkeenä. Transformaatio ei siis etene yhdessä rintamassa. Riippuen siitä, mistä pilven osa-alueesta puhutaan, voidaan ajatella oltavan joko matkan alkupäässä tai päätepisteessä. Esimerkkinä pidemmälle edenneestä transformaatiosta Harri mainitsee viestintäteknologiaratkaisujen, kuten Office 365:n kehittymisen. Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että organisaatiolla olisi tarvetta ylläpitää omaa sähköpostipalvelintaan tai sähköposti-infraa itse. Toisaalta esimerkiksi integraatiokehittämisen osalta ollaan huomattavasti kauempana, ehkä jossakin kohtaa matkan keskivaiheilla. Pilvilähtöisten data-alustojen rakentaminen taas on vasta alussa.

– Pilvitransformaation vaiheisuutta selittää osaltaan se, että puhuttaessa integraatioista tai dataratkaisuista, luonnollinen kehityssykli on paljon hitaampaa. Ratkaisujen elinkaaret, toimintamallit ja investointimallit tukevat kaikki konservatiivisempaa tapaa toimia, Harri selventää.

Kehitys tapahtuu siis eri tahtia eri osa-alueilla, ja näin kuuluukin olla. Käsitteiltä tämä kuitenkin vaatii täsmällisyyttä: ei ole olemassa vain yhtä pilvitransformaatiota. Harri peräänkuuluttaakin kulloisenkin kontekstin ymmärtämistä. Eri osa-alueita ei voida ajatella samalla tavalla, vaan niihin pätevät eri lainalaisuudet. Tämä tulisi ymmärtää myös pilviratkaisuja toteuttavien tahojen puolella.  

Kun ensimmäiset pioneerit saavat rohkaisevia tuloksia, muut seuraavat perässä. Näin transformaatio käynnistyy. Vaikka datalähtöisten pilviratkaisujen kehityssykli on hitaampi, ovat siitä saatavat hyödytkin aivan eri luokkaa, kuin muissa pilvitransformaation kehitysvaiheissa on totuttu näkemään.

– Hyödyt realisoituvat hitaammin, mutta pitkällä tähtäimellä puhutaan täysin eri mittaluokasta.

Cloud1:n visiossa Data tulee ensin

Cloud1:n toimitusjohtajana Harri allekirjoittaa edelleen väitteen datasta uutena öljynä. Niin keskeisenä mahdollistajana hän pitää dataa liiketoiminnan kehittämiselle. Liiketoimintadatan hallinta on kaikki kaikessa. Järjestelmät syövät dataa, ja myös erilaiset palvelut käyttävät sitä. Kaikkien näiden elinkaari nopeutuu nopeutumistaan. Tässä myllerryksessä oleellista on datan hallinta ja sen pitäminen liiketoiminnan pohjalla. Data tulee jatkossa ottamaan pilvessä entistä isomman roolin, ja tähän Cloud1 on valmis.

Cloud1 on kehittänyt omaa Data Hub -konseptiaan, jossa järjestelmäkeskeisestä ajattelusta siirrytään ratkaisukeskeiseen ja datakeskeiseen ajatteluun.

Vanha, järjestelmäkeskeinen ajattelu nojasi oletukseen, jossa yksi järjestelmä rakennettiin ratkaisemaan yksi ongelma. Lopputuloksena suurissa yrityksissä voi olla useita järjestelmiä, itsenäisiä siiloja, joilla on keskenään epäyhteensopivat ja eri aikakausia edustavat hallintavälineet. Näiden siilojen hallinnointi ja niiden ylimenevien ratkaisujen kehittäminen on perinteisessä maailmassa hankalaa ja kallista. 

Cloud1 lähtee siitä, että dataa täytyy pystyä käyttämään laaja-alaisesti perinteisten järjestelmärajojen yli. Harri korostaa, että itse asiassa vanhakantainen järjestelmäajattelu on pilvimaailmassa turhaa. Pilvessä tarkastellaan ainoastaan sitä, miten dataa hallitaan ja mitkä välineet tai palvelut sitä käsittelevät. Ratkaisuja mietitään data edellä ja pilven ehdoilla.

– Keskeistä on miettiä, miten yrityksen rakenteellista dataa käsitellään, ei sitä millä järjestelmällä. Malli käännetään siis toisinpäin.

Datakeskeinen ajattelu mahdollistajana

Datakeskeinen ajattelu mahdollistaa esimerkiksi AI:n tai erilaiset asiakas 360 -portaalit, joissa asiakastieto on asiakkaan itsensä saatavilla. Vaikka kaiken tämän olisi voinut tehdä myös vanhalla mallilla, se on ollut vaivalloista, jähmeää ja kallista. Modernit menetelmät mahdollistavat toteutukset ketterästi ja siten, että datan käsittely on helppoa ja hallittua.

Kun järjestelmät poistuvat keskiöstä, on mahdollisuus keskittyä dataan, prosesseihin ja tapaan käyttää dataa. Tämän lisäksi voidaan mennä askel pidemmälle ja tarkastella sitä, miten dataa luodaan, mistä ja miten sitä tulee.

Järjestelmiin keskittymisen sijaan voidaan siis  keskittyä asioihin, jotka tukevat liiketoimintaa. IT-infrastruktuurin korvaa tekemisen keskiössä liiketoimintadata ja liiketoiminnan prosessit.

Tämä on suuri muutos aikaisempaan, joka mahdollistaa syventymisen olennaiseen. Datakeskeinen lähestyminen tuo mukanaan nopeutta kehitykseen, parempaa kustannusten hallintaa, reagointinopeutta ja lisääntynyttä läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys taas asettaa asiakkaan uudelleen ohjaajan paikalle, ja tätä monet yritykset arvostavat.

Myös cloudilaisille datakeskeinen ajattelutapa on tarkoittanut ajattelumallin muuttamista vanhasta uuteen. Tämä on kannattanut. Cloud1:n visio on osoittanut toimivuutensa jo useassa käytännön toteutuksessa, kuten esimerkiksi Case Alko Oy kertoo.

Lue lisää

Tilaa blogi